Onnistunut nuorisotakuu -hankkeessa selvitettiin ja arvioitiin nuorisotakuun toteutumista tarkastellen erityisesti nuorten ja heille palveluita järjestävien ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuusta ja monialaisen yhteistyön toimivuudesta. Selvityksellä haluttiin tuottaa käytännönläheistä tietoa mukana olleiden kolmen kunnan, Keravan, Lohjan ja Loviisan, nuorisotakuutoimenpiteiden kehittämisen tueksi. Hanketta koordinoi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ja sen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto.
Enemmistö Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin selvitykseen haastatelluista nuorista oli kuullut tai lukenut nuorisotakuusta, mutta sen sisältö oli jäänyt heille osittain tai kokonaan hämäräksi. Hyvin toimivia palveluita ovat työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö sekä erilaiset nuorten työllistymistä edistävät hankkeet, joissa nuoret saavat yksilöllisistä ohjausta ja tukea.
– Toimiviksi koettuja palveluita yhdistää se, että ne lisäävät nuorten omaa motivaatiota, aktiivista toimijuutta ja luottamusta yhteiskuntaan. Nuorisotakuun onnistumista ei pitäisikään mitata pelkästään työttömyysluvuilla, vaan erilaisilla nuorten hyvinvointia mittaavilla indikaattoreilla, Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö toteaa.
TE-palveluiden kehittäminen puhutti sekä nuoria että selvitykseen haastateltuja ammattilaisia. Molemmat ryhmät toivoivat TE-palveluihin liittyvän byrokratian vähentämistä, nuoren oman motivaation ja taipumusten huomiointia nykyistä paremmin sekä palveluiden saavutettavuuden parantamista eli lähipalveluita, mahdollisuutta kasvokkaiseen asiointiin ja selkeämpiä helppokäyttöisempiä sähköisen asioinnin palveluita. Nuoret korostivat lisäksi joustavuutta ja tilannekohtaista harkintaa, jotta nuori ei esimerkiksi joutuisi useiden kuukausien karenssiin. Nuorten näkemykset ja kehittämisehdotukset nuorisotakuusta olivat muutoinkin monelta osin samansuuntaisia kuin nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla.
Nuoret toivat esiin tietosuojakysymykset palveluiden saamisen hidasteena. He kokivat hankalana, että tieto eri viranomaisten välillä ei aina liiku, vaikka nuori haluaisi antaa siihen luvan. Nuori joutuu kulkemaan luukulta toiselle selittäen asioitaan yhä uudelleen vaihtuvalle joukolle ammattilaisia. Nuoret toivoivat myös palvelujen kokoamista saman katon alle.
Nuorten haastatteluissa konkretisoituu useissa viimeaikaisissa selvityksissä esille nostettu kuntoutuspalveluiden kysyntää heikompi tarjonta sekä sen seuraukset. Nuoret tarvitsevat erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluita, jotta he voisivat myöhemmin siirtyä koulutukseen tai työelämään. Nuoret toivat haastatteluissa oma-aloitteisesti esiin varhaisen puuttumisen merkityksen: ongelmiin pitäisi tarttua jo päiväkodissa ja ala-asteella.
– Eri sektorien välisen yhteistyön tiivistäminen nuorisotakuun toteutuksessa on olennainen edellytys nuorisotakuun kehittämisessä. Järjestöjen potentiaali nuorisotakuun toteutuksessa, esimerkiksi nuorten työllistäjinä ja muun osallisuuden vahvistajina, on tällä hetkellä alihyödynnetty resurssi, Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö summaa hanketta.
Nuoret tuovat selvityksessä esille harrastusten ja muun vapaa-ajan yhteisöllisyyden merkityksen ulkopuolisuuden ehkäisemisessä. Pienillä paikkakunnilla näitä mahdollisuuksia on usein niukasti, ja nuorilta puuttuu mielekästä tekemistä. Nuoriso- ja kansalaisjärjestötoimintaa tarvitaan tukemaan laajasti kaikkia nuorten elämänalueita.
”Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä” -selvitys julkaistiin 27.5.2014 Helsingissä järjestettävässä Nuorisotakuufoorumissa. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta
www.alli.fi/julkaisut.
Lisätietoja:
nuorisopalvelujohtaja Jari Päkkilä, p. 040 318 4175
Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö, p. 040 539 2737
Allianssin projektipäällikkö Suvi Ervamaa, p. 044 722 9351