Tajua Mut! -toimintamalli on vakiinnuttanut asemansa

Nuorten auttamiseksi tarvitaan hyvin tavallisia asioita: luottamusta, aikaa, pitkäjänteisyyttä ja kavereita. Nuoret tarvitsevat välittävää rinnalla kulkijaa. Varhaisella harmien tunnistamisella ja verkostoyhteistyöllä päästään auttamaan nuoria ajoissa. Tästä ovat todisteena Tajua Mut! -toimintamallin saama hyvä vastaanotto ja vakiintuminen pysyväksi toiminnaksi Espoossa ja Mikkelissä. Nuoren auttamista hidastaviin asioihin on viimeisimmäksi tartuttu Keravan Tajua Mut! -pilotissa, jonka opit on nyt koottu Sitran selvitykseen. Siinä kysytään: ”Mitä sulle kuuluu, mut mitä sen jälkeen?”.

Nuorten varhaisen tuen mahdollistava Tajua Mut! on ollut menestys, sillä toimintamalli on vakiinnuttamassa nopeasti paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuorten syrjäytymistä pyritään ehkäisemään arkiseen auttamiseen ja yhteistyöhön keskittyvässä toimintamallissa.

”Espoo ja Mikkeli ovat jo vakinaistaneet toimintamallin osaksi lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä”, iloitsee johtava asiantuntija Kimmo Haahkola Sitrasta. ”Olemme toteuttaneet Tajua Mut! -pilotteja kolmessa kaupungissa, viimeisimmäksi Keravalla. Pian käynnistyy pilotti Riihimäellä. Hankkeemme ovat osoittaneet, että toimintamallin avulla nuori saa äänensä kuuluville aiempaa paremmin ja nuorten kanssa toimivien yhteistyö laajenee. Uskomme, että mallin vaatima investointi aiempaa laajempaan yhteistyöhön kantaa hedelmää tulevaisuudessa”, toteaa Haahkola.

Keravan kaupungissa noin vuoden käynnissä olleesta Tajua Mut! -pilotista on tehty tuore tutkimus. Keravan pilotti toi esiin samoja seikkoja kuin aiemmat Espoon ja Mikkelin pilotit: Tajua Mut! -toimintamalli auttaa tunnistamaan apua tarvitsevat nuoret ja kannustaa ammattilaisia aiempaa laajempaan yhteistyöhön. Nuoret tuntevat tulevansa kuulluiksi aiempaa paremmin. Yhden ammattilaisen toteamus ”jos ei ole paikkaa, mihin nuori ohjataan, se on haaste” kiteyttää kuitenkin kaikille kunnille yhteisen ongelman. Tunnistaminen ja yhteinen keskustelu riittävät monessa tapauksessa, mutta toisinaan tarvitaan myös muita tukimuotoja, joiden saatavuus ei ole paras mahdollinen.

Nuorisotutkimusseuran tutkija Noora Hästbackan mukaan toimintamalli antaa nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille mahdollisuuden tarjota matalan kynnyksen apua ja nuorille mahdollisuuden tulla autetuiksi. Toimintamalli täydentää palvelujärjestelmää ja se sopii etsivän nuorisotyön apuvälineeksi.

”Jotkut nuoret ovat saaneet ongelmiinsa apua aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja joitakin uusia tahoja on saatu mukaan yhteistyöhön”, kertoo Noora Hästbacka. ”Toisaalta joihinkin nuoriin pidettiin liian vähän yhteyttä ja tarjotut palvelut eivät kohdanneet nuoren tarvetta”, jatkaa Hästbacka.

Keravalla tunnistettiin eli liputettiin toimintamallin avulla joulukuuhun 2015 mennessä yhteensä 85 nuorta, joiden arveltiin tarvitsevan tukea. Suurin osa tunnistetuista nuorista oli 18–22-vuotiaita ja alaikäisiä vain viisi. Pääosa liputuksista tuli ammattiopisto Keudasta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä nuorisopalveluista. Lisäksi joitakin liputuksia tuli TE-palveluista, nuorisoasuntoyhdistykseltä ja kolmannelta sektorilta. Sitran selvitykseen haastateltiin liputettuja nuoria, heidän huoltajiaan ja toimintamallia soveltavia ammattilaisia.

Keravan pilotin kokemukset on koottu Sitran julkaisuun Tajua Mut! -toimintamallin opit Keravalta – Kysytään, ”mitä sulle kuuluu?”, mut mitä sen jälkeen?, jonka voi ladata verkkosivuilta.

Teksti: Kimmo Haahkola
Sitran johtava asiantuntija
Kimmo.Haahkola@sitra.fi
+358 294 618 229