Nuorten liikunnan harrastus vapaa-ajalla on vähentynyt viimeisten kymmenten vuosien aikana. Tämä käy ilmi esimerkiksi Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010, Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset -tutkimuksessa, jonka Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut vuonna 2011. Vähän liikkuvien nuorten aktiivisuuden lisäämiselle olisi suuret mahdollisuudet, julkaisun mukaan nuorille pitäisi taata monipuoliset ja sovellettavat liikuntamuodot, perinteisten ohelle. Väestön liikunnan edistämisellä olisi myös suuret taloudelliset hyödyt. Esimerkiksi vuonna 2007 diabeteksen hoitoon kului suomessa 2,6 miljardia euroa. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että diabetekseen sairastuvien, varsinkin nuorten, yleisin syy on liikkumattomuus. Samaan viittaa myös vuoden 2013 THL:llän tutkimus, jonka mukaan uudenmaan nuorten ylipaino on lisääntynyt ja liikunnanharrastaneisuus vähentynyt. Liikkumattomuuden kustannukset Suomelle ovat vuosittain monia satoja miljoonia euroja. Eikä Kerava ole eristyksissä muusta Suomesta.
Freerunning ja parkour ovat liikuntamuotoja, joissa ihminen kehittää omaa lihaskuntoaan, sekä perusmotoriikkaa. Lajit kehittävät ihmisen lähes jokaista lihasta, taaten näin monipuolisen kunnon kasvamisen. Lajien aloittamiseen ei ole kovaa kynnystä, jos vain intoa riittää ja peruskunto löytyy. Tarkoituksena onkin kehittyä harrastajana koko ajan, tehdessä ja oppiessa uusia liikkeitä. Lajiin kuuluu myös yhteisöllinen ryhmäytyminen harrastajien kesken ja yhdessä liikkeiden opetteleminen ja oppiminen. Jo osaavat harrastajat ottavat noviisit vastaan porukoihin mukaan, auttaen näitä kehittymään freerunningissa, taikka parkourissa.
Freerunning/parkour on laji, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut nuorison keskuudessa suuresti, kehitys on edelleen kasvamaan päin. Pohjoismaista lajin edelläkävijä maa on Tanska, jossa freerunning ja parkour puistoja on lähes jokaisen kulman takana. Tämä kulttuuri onkin entisestään kasvamassa myös muihin Pohjoismaihin. Silti näille innokkaille harrastajanuorille ei ole luotu Suomessa Uudellemaalle omaa ilmaista freerunning/parkourin harrastusmahdollisuuteen suunniteltua liikuntapaikkaa. Paras mahdollisuus tällä hetkellä on Malmin sisähalli, joka on maksullinen. Malmilla kävijämäärät vaihtelevat viikoittain muutamissa sadoissa. Kävijöitä Malmilla on ympäri Uuttamaata, jopa Kirkkonummelta asti. Kävijämäärät ovat nousseet viimeisten vuosien aikana Malmilla, sekä harrastajia on lähes jokaisesta ikäpolvesta. Keravan puisto palvelisikin aloittelevia nuoria, sekä jo osaavia, sillä puisto olisi ilmainen käyttäjilleen. Tuusulassa Veskulassa telinevoimisteluhallin tiloissa pyörii kolme ikätasoryhmää, joissa valmennetaan freerunninkia. Näissä ryhmissä on ympäryskunnista, Tuusulasta, Keravalta, Järvenpäästä yms. harrastajia ja suosiota olisi enemmällekin, sillä jonot n.15 hengen ryhmiin ovat pitkät. Näin ollen Keravan freerunning/parkour puisto vetäisi puoleensa niin omija, kuin muidenkin kuntien nuoria, tuoden Keravalle lisää positiivista mainetta. Olemme saaneet kuulla skenaarioita erinäisistä kuntaliitoksia maamme nykytilanteen tähden. Jos Keravalla olisi tällainen Uudenmaan harvinaisuus kaupungissaan, voisi se edesauttaa asemaamme näissä kuntaliitoskeskusteluissa.
Puiston materiaalikustannukset eivät olisi päätä huumaavia, sillä ne muodostuisivat lähinnä rakennustyömaiden ”jätteistä”, tämä pönkittää myös kaupunkimme egologisuus imagoa. Puiston pohja olisi hienoa hiekkaa ja kestävää muovimattoa, joka estää mahdollisilta vammoilta. Muuten mm. metallitankoja, joita kyetään hankkimaan esimerkiksi K-raudalta/Rautakeskolta, sekä betoniharkkoja ja purettujen betoni talojen seiniä, sekä kuluneita auton renkaita. Muutamat yritykset ovatkin luovuttaneet mm. Malmille materiaaleja, joten tämä ei ole täysin uusi käytäntö. Maantie 148 kunnostuksesta irtoaisi varmasti jotain hyödynnettävää, esimerkiksi betoni äänivalleja, joita jostain syystä ei tarvittaisi. Puiston suunnittelussa tärkeintä olisi ottaa itse lajin harrastajat mukaan. Nämä harrastajat on jo saatu kasaan nuorisovaltuuston toimesta, harrastajat ovat olleet projektissa muutenkin mukana koko ajan innolla ja tarmolla. He ovat olleet neuvonantajina harrastajien näkökulmasta. Nämä nuoret ovat Keravalaisia nuoria, joilla on omat kytkökset muihin lain harrastajiin ympäri omaa, sekä muita kuntia. Poissuljettavaa ei myöskään olisi, että opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää rahallisen tuen tällaiselle liikunta hankkeelle.
Puistohankkeen alullepano lähti Keravan nuorisovaltuustossa loppusyksystä, lajin harrastajien toiveista. Nuva kävi esittelemässä puistohanketta vapaa-aika lautakunnassa, jolta se sai valtuudet luoda työryhmän pohtimaan puistoasiaa. Työryhmään kuului ja kuuluu edelleen kaksi nuorisovaltuuston edustajaa, kaksi lain harrastajaa (maailmallakin mainetta kerännyt keravalainen freeruning harrastaja), liikuntapalvelujohtaja Päivi Valtonen, kaupungin puutarhuri Kari Hirvensalo, sekä yleiskaavasuunnittelija Heini-Sofia Iho. Työryhmä istuutui alas loppuvuodesta. Hanke nähtiin yhteisesti hyvänä. Tapaamisessa pohdittiin puiston mahdollista sijaintia, sekä alustavaa kustannusta, joka arvioitiin n.50-100 tuhanneksi euroksi. Yhtenä paikkaehdotuksena on Savion Salavapuiston vesiallas, joka on jo pidemmän aikaa ollut hajalla, käyttämättömänä. Paikka olisi näkyvällä alueella, johon on lyhyet julkiset liikenneyhteydet myös muiden kuntien harrastajille. Myös Keravan nuorisopalvelut kykenisi hyödyntämään puistoa, nuorisotila Elzun sijaitessa alueen läheisyydessä. Myös uutta liikkuvaa nuorisotilapalvelu Kerbiiliä voidaan hyödyntää puistossa. Savion koulu on myös lyhyen kävelymatkan päässä alueesta, jolloin puistoa voitaisiin varmasti hyödyntää liikuntatunnein. Puiston kunnossa- ja siistinä pitoon osallistuisivat nuoret itse. Talvi kunnossapitoa ei tarvitsisi, sillä lumi on hyvä elementti lajien harrastajille. Lajeja harrastettaisiin siis ympäri vuoden. Kevyen rakentamisen tähden, olisi helppoa muokata myös puiston ulkomuotoa silloin tällöin, näin se pitäisi viihtyisyyden yllä. Puisto voisi myös tuoda lajiin kuuluvia yritys muotoja kaupunkiimme, sekä uusia nuoria asukkaita. Puisto elävöittäisi, ei vain Savion aluetta, vaan koko kaupunkiamme, onnistuessaan parhaan mukaan.
Tiedämme varmasti kaikki tämän päivän vallitsevan taloustilanteen. Siltikin voimme varmasti yhdessä todeta, että tällainen harvinainen rakenteellinen investointi kaupunkiimme, joka on osaltaan ennaltaehkäisevää työtä, on vahva esimerkki kuntalaisille siitä, että Kerava on valmis uudistumaan.
Keravan nuorisovaltuusto esittää, että Keravalle rakennettaisiin freerunning/parkour- puisto.
Nuorisovaltuuston aloite (pdf-muodossa)
Lisätietoja
Karri Wickman
nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja
karri.wickman@kerava.fi